Istun K6:n edessä, nukun väliaikaisesti K2:lla, historiani K10:llä ja muilla mainitsemattomilla K:illa sekä hajanaisilla kirjaimilla joista yksi on W. En tiedä mitä te teette siellä ilman minua mutta minulla on ihan hyvä olla. Kädessäni on kaksi nallekarhua, punainen paita vihreä paita ja tapasin kaksi pelleä, punainen nenä ja banjo. Tähän alkaa väsymään hieman, kipua on minimaalisesti. Opiskelija on suloinen, sänki, varovaiset tarkat kädet, valkoiset vaatteet kuten yhdellä enkeleistäsi, kiusoitteleva merkitys. Äsken se tuli hakemaan minut täältä hetkeksi.
Niin, ikä tuli minuun. Kellon värähdyksessä yhdessä sekunnissa yhdessä tärähdyksessä pienessä hetkessä vanhenin vuoden. Eilen katsottiin kun hyvä mies puhui, melkein pyhän oloinen mies, nenääkin ihailtiin. Ei pitäisi kiinnittää liikaa huomiota nenään, niin harvoilla se on ylevä tai edes suloinen. Ranskalaiset ja intialaiset jakavat mielipiteitä, suomalaisista puhutaan harvoin ja jos puhutaan, puhutaan nykeröin. Nenä kertoo mitä huonoa olet perinyt vanhemmiltasi. Näkyy se muuallakin, muttei yhtä julmasti.
Tänään haluaisin nähdä monia mutta en näe. Näen tulkitsijaa, lapsenvahtia ja insinööriä, kaikki rakkaita sen on riitettävä. Ehkä huomenna sitten. Tässä kolkohkossa paikassa on paljon Muumeja seinillä, niiltä ei voi välttyä. En haluaisikaan, mutta silti en ymmärrä mitä ne tekevät seinillä.
S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti